maanantai 10. kesäkuuta 2013

Vepen viemää

Olin ilmoittanut Brunon ja Leevin vepen alkeiskurssille. Leeviä on kiusannut hotspot ihottuma toukokuusta lähtien. Ihotulehdus oli niin paha, että vaati antibiootti- ja kortisonikuurin. Ihottuma oli jo paranemassa, mutta lannalla lannoitetussa pellossa piehtarointi ärrytti ihottuman uudelleen.

Valmistautumista vepekauteen hyisessä ojavedessä!

Hotspottien uhka sai osaltaan minut miettimään Leevin kohdalla vepeharrastuksen sopivuutta. Päätös oli kuitenkin lopulta helppo, kun saimme Leevin ihon siihen kuntoon, että sitä kannatti lähtä viemään uimaan. Leevihän on lähinnä kahlailija, uimainnosta ei voi juuri puhua, joten senkään vuoksi ei ole mitään järkeä Leevin kanssa lähteä vepeilemään. Tämä kesä Leevin kanssa siis kasvatellaan uinti-intoa ja testataan, kuinka iho kestää uimista. Katsotaan vepen alkeiskurssia sitten uudestaan ensi kesänä, mikäli Leevistä kehkeytyy kesän aikana vesipeto!

Leevi: "IIK, varpaat kastuu!"
Leevi on siis kuukauden verran ollut sairaslomalla, myös tokon osalta. Niin kauan kuin ihottuma-alue kutisee, ei voida tokoa treenata. Kesken seuraamisen kun ei oikein ole sopivaa jäädä kupsuttelemaan ja stressi näköjään aiheuttaa kutinaa. Kuntoa pidetään yllä lenkeillä ja nyt Leevikin on saanut jo juosta vapaana metsälenkeillä.

Vepen alkeiskurssi Brunon kanssa alkaa huomenna tiistaina kuivaharjoittelulla. Me tosin otettiin jo hieman etuottoa harjoitteluun osallistumalla viime viikonloppuna Marja-Leena Hiturin vepekoulutukseen. Marja-Leena on osaava vepekouluttaja, ja hänellä itsellään on useita vepestä valioituneita koiria.

Lauantain olin koulutuksessa kuunteluoppilaana ja harjoittelemassa yleisen avustajan tehtäviä ja sunnuntaina osallistuin myös koiran kanssa. Lauantain teoriaosuudessa Marja-Leena kertoi, että koiran tulee osata tulla varmasti luokse, noutaa, odottaa rauhassa paikallaan, uida mielellään ja suhde ohjaajaan pitää olla kunnossa ennenkuin sen kanssa kannattaa harrastaa vepeä. Ajattelin, että ok, nämähän me Brunon kanssa hallitaan, että rauhallisin mielin sunnuntaina käytännönharjoituksiin.

Bruno ensimmäistä kertaa uimassa, isoveli Remun tassun jäljissä

Brunolla oli maailman paras uimaopettaja!
KYLLÄ! Peruspalikat, kun on kohdillaan, niin lajitreenaus on helppoa ja yksinkertaista. Bruno oli aivan ilmiömäinen! Veneestä hyppy onnistui tosi mallikkaasti ilman empimisiä, Bruno hoksasi nopeasti, mistä viennissä on kyse ja veneen noutokin sujui jo lähes 30 metristä. Teimme jopa veneestä veneeseen vientiä onnistuneesti. Kyseinen liikehän on voittajaluokan liike. Ainut pulma oli, että Bruno olisi halunnut viennin päätteeksi tulla kanssani veneeseen mielummin kuin uida 15 metrin päähän rantaan. Ehkäpä se on osoituksena, että suhteemme on kunnossa...


Sunnuntaisen perusteella näyttäisi siltä, että soven (vepen soveltuvuuskoe) suorittaminen tänä kesänä ei ole ollenkaan epärealistinen tavoite. Olisipa se somaa, jos saisimme sekä taipparit että soven läpi tänä kesänä! Vesipelastusyhdistykselläni Jovella olisi oma koe heinäkuussa ja elokuussa... hmm ;)

Tuleva vesipelastusvalio? ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti