Ensilumi

Tänään satoi Kontiolahdella ensilumi. Lunta ei tullut paljon, mutta paikka paikoin maa on valkeana. Myös meidän pihaa koristaa tällä hetkellä ohut lumikerros.

Töissä oli mukava nähdä, kuinka lapset iloitsivat lumisateesta. Vieläkin mahtavampaa oli seurata, kuinka Bruno suhtautui maahan ilmestyneeseen valkeaan aineeseen. Bruno on syntynyt maaliskuussa, ja on jo pikkupentuna päässyt tutustumaan lumeen, mutta olisiko sitten kesän aikana päässyt unohtumaan tuo kumma kylmä aine.

Ulos päästyään Bruno laukkaili pitkin pihaa, kuono maassa kuin ajokoira konsanaan. Kaikki eleet koirassa kertoivat, että se oli innoissaan. Välillä se pysähtyi maistelemaan hiutaleita, välillä taas pyrähti hurjaan vauhtiin, kurvaili ja teki lukkojarrutuksia. Tuli ihan mieleen nuoret (ja hieman vanhemmatkin miehet) ensilumella takavetoisella autolla!

Brunon riemun seuraaminen sai ajatukset kääntymään toiseen nelijalkaiseen ystävääni, joka myös olisi nauttinut lumesta kovasti, jos vielä eläisi.

Remu talvella 2010

Osallistumme Brunon kanssa Koirapalvelu Vihmerän pentukurssille. Tänään on pentukurssin 4/6 kerta. Kurssilla olemme harjoitelleet mm. kontaktia, kosketuskohteita, luopumista ja rauhoittumista. Kurssi on mennyt osaltamme oikein mukavasti, ja Bruno on keskittynyt hienosti myös häiriössä. Tosin edellisestä viikosta lähtien olemme Tommin kanssa havainneet murkkuiän nostavan päätään meidän täydellisyyttä hipovassa pennussamme.

Yksinollesssaan Bruno on alkanut hajottaa paikkoja aloittaen läppäritasosta, jatkaen siitä lelukoriin ja lopulta keittiön tuoliin.Useampana päivänä sohvan tyynyt ovat myös löytyneet lattialta, ehjinä sentään. Tommi asensi lapsiportin takaisin kuraeteisen oveen. Brunolla on nyt vain kuraeteinen käytössään, sen ollessa yksin kotona. Lisäksi ostin uuden puuhapallon Kongin, josta Bruno saa aamuruokansa, kun olen lähtenyt töihin. Muutama päivä tällä reseptillä on mennyt hyvin.

Hormonaalisesta muutoksesta kertoo myös toisten koirien jätösten haistelun lisääntyminen ja merkkailun alkaminen. Jalkakin jo nousee välillä. Ympärillä tapahtuvat asiat kiinnostavat myös enenevissä määrin, ja emäntä meinaa jäädä välillä kakkoseksi. Mielikuvitusta saa käyttää makupalojen kanssa, nyt kun vielä Brunon ruokakin meni uusiksi vatsaan ilmestyneen ihottuman ja voimakkaan kutinan vuoksi.

Nyt sitten testataan, että miten vakaalla pohjalla meidän koira-ohjaajasuhteemme on. Kestääkö se sukupuolivietin tuomat houkutukset.

Miten sekaisin voi pienen pojan pää mennä?