Kultaisten viemää: Tokon kisatreeniä Leeville, nometreeniä Brunolle

Muutaman aktiivisen tokoilijan aloitteesta on saanut alkunsa treeniryhmä "Pörröt toko", johon kuuluu noin 50 jäsentä Joensuun seudulta. Treeneissä on paikalla keskimäärin 2-10 koirakkoa. Facebook toimii viestintä- ja treenien sopimiskanavana. Viime keskiviikkona pidimme kisatreenin kehänauhoineen, tuomareineen ja liikkureineen.

Peltolenkillä Leevin kanssa

Leevin kanssa on tarkoitus startata ensimmäisissä tokokokeissa syksyllä, joten kisanomainen treeni oli hyvä tilaisuus testata, missä mennään. Sen verran helpotin kisaan verrattuna hommaa, että palkkasin liikkeiden lopuksi ja joissakin liikkeissä annoin tarvittavia käsiapuja.

Leevi teki töitä innokkaasti ja jaksoi hyvin välipalkoilla motivoitua sekä teki kaikki liikkeet hyvällä sykkeellä. Vähän alkuun jännitti päästää sitä irti, kun samalla kentällä kanssamme oli pieniä jalkapalloilijoita treenaamassa. Leevi ei kuitenkaan välittänyt häiriöistä tuon taivaallista, vaan keskittyi hyvin tekemiseen.

Tässä alokasluokan liikkeet ja kuinka niistä suoriuduimme:

Luoksepäästävyys: Lähestyvän ihmisen odottelu paikallaan kuumottaa koiraa jonkin verran, tätä harjoiteltava baari auki-baari kiinni -menetelmällä
Paikallaolo (2 min): maahanmeno ok, paikallaolo hieman levotonta, vilkuilee ympärilleen, pysyy kuitenkin paikallaan ja nousee perusasentoon vasta käskystä. Rauhallista paikallaoloa harjoitellaan lyhyemmillä matkoilla, pidemmillä ajoilla sekä lisäämällä häiriöitä paikallaoloon----varmuutta paikallaoloon, takapalkan käyttö?
Seuraaminen kytkettynä: seuraaminen ok, perusasennot välillä vinoja, niitä treenattava, oma vasemman käden paikka mietittävä, kun osuu koiran kuonoon...
Seuraaminen vapaana: seuraaminen ok, katso edellinen kohta
Liikkeestä maahanmeno: ei mennyt ensimmäisestä käskystä, nopeutta ja maahanmenotekniikkaa harjoiteltava
Luoksetulo: tuli "leevimäisen" vauhdikkaasti suoraan sivulle, tai taisi jäädä perusasento vähän vinoon---perusasennon suoruus siis harjoiteltavien listalle
Liikkeestä seisominen: tässä käytin käsiapua, jotta saisin Leevin jäämään "niille jaloilleen" seisomaan, ennakoi istumisen, muuten ok.
Hyppy: pienellä vartalon ja käden avulla sekä matalammalla hypyllä meni hienosti, jätin viimeisen perusasennon pois ja vapautin Leevin jo seisoma-asennosta, koska edellisessä liikkeessä ennakoi perusasennon

Pienenä yhteenvetona voisi sanoa, että kaikissa liikkeissä riittää vielä tekemistä. Pääosin pientä hienosäätöä ja viilaamista, mutta myös liikkeen osien opettamista. Mutta onhan meillä kesä aikaa....

Sillä aikaa, kun me Leevin kanssa olimme tokokentällä, oli Bruno päässyt iskän kanssa peltolenkille. Pellolta oli lähtenyt hirvi, joka oli laukannut metsään. Metsässä Bruno oli saanut hajun hirven jäljestä ja lähtenyt jäljestämään hakkuuaukean yli tarkasti hirven jälkiä seuraten. Hirven jäljet johtivat kotitiellemme, missä Tommi oli keskeyttänyt jo puolisen tuntia kestäneen jäljestyksen. Jäljestyksen päätteeksi Bruno oli löytänyt "ihanan" mutaojan viilentelyyn. Voi minun rakasta näyttelykoiraani!

Apua! Koirastani on tullut virtahepo ;)

Brunon kanssa olemme jättäneet tokon tavoitteellisen treenamisen syksyyn ja keskitymme noutohommiin. Ensi viikolla alkaa taipparikurssi ja lisäksi olemme mukana joensuulaisen noutajaihmisen Sari Pitkäsen nome-koulutuksessa. Sarin koulutus sisältää viisi koulutuskertaa nyt toukokuussa. Ensimmäinen treeni pidettiin helatorstaina 10.5.

Treenin aiheena olivat maastoesteiden ylitykset linjauksin ja markkeerauksin. Harjoittelimme pellolla olevan kumpareen ylitystä sekä pellolta ojan yli metsään ja metsästä ojan yli pellolle linjauksissa ja markkeerauksissa.

Bruno lähtee innokkaasti noutamaan sekä markkeerauksia että linjoja. Esteet eivät tuota ongelmia, vaan Bruno syöksyy aina suorinta tietä damille. Nostot tapahtuvat itsenäisesti. Palautuksissa sen sijaan riittää harjoittelemista. Bruno kävi muutamaan otteeseen moikkaamassa markkeerauksia heittäneen kouluttajamme Sarin eikä palautukset muutoinkaan olleet niin suoraviivaisia kuin damille lähdöt. Pääosin damit palautuivat kyllä minulle ilman mairitteluja, mutta useimmiten Bruno tiputteli damit jalkoihini tai lähelleni.

Kouluttaja kehotti harjoittelemaan damin kantamista ja pitämistä sekä sitä kautta palautusta käteen asti. Itseäni mietityttää, kuinka kantamistreeni kotona onnistuu, kun aiemmin kun olemme yrittäneet kantamista dameilla, niin Bruno on sylkenyt damit suustaan ennenkuin on ehditty puolta askelta ottaa. Pitäisikö sitä hetsata ja vähän leikityttää dameilla? Brunolla myös mielenkiinto kantoharjoituksissa lopahtaa nopeasti, joten treenit on syytä pitää hyvin lyhyenä. Ehkäpä yksi toisto kerrallaan useita kertoja päivässä tuottaisi tulosta...

Toinen asia, joka mietitytti, oli Brunon piippaus odotellessa. Minulla oli makupaloja taskussa, joilla palkkasin hiljaa olosta, mutta parin tunnin treenien aikana aika monta piippausta ehti silti tulla. Kouluttaja kehottii kieltämään koiraa piippauksesta, mutta pelkään, että treeneistä tulee kovin negatiivissävytteisiä, jos koko ajan joudun odotellessa koiraa kieltämään. Hmm..... Negatiivisen vahvisteen käytön idea kuitenkin on, että jos se ei muutaman toiston jälkeen vaikuta, niin keino on tehoton. En halua loppuelämäämme joutua rutkattamaan koiralleni turhia kieltoja. Niinköhän tuo koira edes tajuaa, mitä se on tehnyt väärin, kun piippaaminen varmaan tulee siltä melko automaattisesti.... No, tätä pitää vielä miettiä.

Osiltaan rauhoittumista häiritsi myös se, että treenikaverillani oli kaksi koiraa mukana, ja hän lykkäsi toisen koiransa minulle pidettäväksi, sillä aikaa kun suoritti toisen koiransa kanssa. Minulla hihnan päässä riekkuva 7 kk:n ikäinen barbet-tyttö ei varmaankaan edesauttanut oman koirani rauhoittumisharjoituksia. Seuraavissa treeneissä on vain kieltäydyttävä koiraparkkipylvään tehtävästä oman koiran edun nimissä.

Kaikesta huolimatta treeneistä jäi ihan hyvä maku, meillä on kiva treeniporukka ja mahtava kouluttaja. Nome lajina vaikuttaa myös erittäin mielenkiintoiselta ja haastavalta. Tästä on hyvä jatkaa.