Tälle kesälle tyypillisesti päivä oli helteinen, ja vepekokeille tyypillisesti päivä oli pitkä. Bruno antoi kuitenkin kaikkensa tehtävissä, teki kaiken iloisesti ja intoa puhkuen. Päivän päätteeksi, ja vielä muutamana seuraavanakin päivänä näkyi, kuinka kaikkensa antanut se oli. Useamman päivän lepo tuli kokeen jälkeen tarpeeseen.
Vepessä soveltuvuuskokeen ja alokasluokan liikkeet ovat tismalleen samat. Alkuperäisten vesipelastuskoirarotujen (nöffit ja lansut) ei tarvitse sovea suorittaa, muun rotuisten koirien täytyy. Pisteitä voi saada yhdestä osasuorituksesta 25, osasuorituksia on neljä, joten yhteensä jaossa on pisteitä 100. Pisteen menetyksiä tulee ylimääräisistä käskyistä (sove ja alo 6 käskyä sallittu), maalilinjan ohituksista jne. 65 pistettä olisi riittänyt soven läpäisemiseen, mutta me otettiin varman päälle ja napattiin täydet 100 pistettä!
Ensimmäinen liike oli veneestä hyppy. Liikkeessä vene viedään 50 metrin päähän rannasta apuohjaajan pitäessä koiraa kiinni. Tuomarin annettua lupa, koiran täytyy käskystä hypätä veteen ja uida rantaan maalitolppien välistä. Valitettavasti videokuvaajamme myöhästyi kuvaamisesta eikä "pommihyppy" tallentunut videolle, mutta jotain osviittaa hypystä saa valokuvista, jotka on ottanut Irene Turunen.
 |
| "Jihuu, täältä tullaan!" |
 |
| Molskis! |
Koska käskyjä sovessa on ruhtinaaliset kuusi, niin käytin niitä tarkoituksellisesti Brunon kannustamiseen ja kehumiseen. Olisihan ihan hulluutta jättää käyttämättä mahdollisuus tehdä koesuorituksesta koiralle mahdollisimman positiivinen ja mukava! Treenikaveri kommentoi myöhemmin fb:ssa, että olimme kokeen ehdottomasti positiivisin pari... :)
Toisessa liikkeessä koira vie veneeseen ohjaajan valitseman ja tuomarin hyväksymän vientiesineen. Liike alkaa jälleen tuomarin luvalla ja päättyy, kun apuohjaaja nostaa vientiesineen ilmaan. Leenan ei olisi tarvinnut sanoa Brunolle mitään, ottaa vain esine vastaan, mutta eipä Leena itselleen mitään mahtanut, kun "hyvä"-sana lipsahti ihan vahingossa. Onnellinen vahinko sanoisin.
 |
| Vauhdilla vientiin |
 |
| "Hyvä Bruno" |
Kolmas liike oli veneen noutaminen. Liikkeessä koira lähetetään rannalta hakemaan 30 metrin päässä olevaa venettä. Veneessä apuohjaaja (Leena) ojentaa veneeseen toisesta päästä kiinnitetyn köyden koiralle ja laskee loput köydestä veteen. Köysi oli vähällä jäädä huonosti Brunon leuan alta ja nykäys vedon alkaessa oli aika voimakas (tämä oli minun moka, kun ohjeistin Leenan väärin köyden antamisessa), mutta silti Bruno toi veneen sitkeästi rantaan keskelle maalitolppia.
 |
| Bruno kurkottautuu ottamaan Leenalta köyttä |
Tässä vaiheessa tiesimme jo soven menneen läpi, sillä olimme saaneet kolmesta liikkeestä täydet pisteet ja ylittäneet jo kymmenellä pisteellä soven minimi rajan. Mielestäni kuitenkin viimeinen liike eli hukkuvan pelastaminen on kaikista tärkein, ja koiran toimiminen siinä kertoo eniten sen pelastamistaipumuksista.
Neljännessä liikkeessä vene viedään 30 metrin päähän rannasta ja veneen ollessa merkkipoijulla, hukkuva tiputtautuu veneen laidalta veteen ja alkaa polskimaan käsillä ja jaloilla. Vene jatkaa matkaa kauemmaksi. Hukkuvassa lähetyslupa on hukkuvan tippuminen veteen. Yleensä Bruno lähtee ilman käskyä, mutta tällä kertaa tarvittiin käsky. Luultavasti painostin sitä vahingossa, pyörittäessäni kaulapantaa sen kaulassa, kun pannan lukko sattui epäonnisesti juuri käden kohdalle. Toinen ei sitten varmaan uskaltanut lähteä ilman lupaa, kun tunsi nykimistä kaulapannassa. Hölmö minä.... No luvan saatuaan Bruno lähti jälleen kuin tykin suusta.
Hukkuvan kuuluisi koiran lähestyessä taittaa jalat veden pinnan alapuolelle, mutta jostain syystä näin ei tällä kertaa tapahtunut, vaan hukkuvan varpaat törröttivät veden pinnan yläpuolella. Bruno arpoi hetken, että mistä tarttua kiinni eikä ensin meinannut huomata hukkuvan kädessä olevaa patukkaa. Onneksi viime hetkellä Bruno huomasi patukan ja hinasi siitä kiinni pitäen hukkuvan rantaan keskeltä maalitolppia. Sääntöjen mukaan koiran tarttuminen hukkuvaa muualta kuin kädenjatkeena olevasta patukasta aiheuttaa hylkäämisen. En tosin tiedä, kuinka olisi tässä tapauksessa käynyt, koska hukkuvan jalka oli selvästi veden pinnan yläpuolella, oltaisiinko saatu uusi yritys. Mutta hyvä näin.
 |
| Bruno the hengenpelastaja |
Nyt olemme siis todistaneet olevamme soveltuvia kisaamaan tässä lajissa. Tähtäimessä oli korkata alokasluokka seuraavissa oman yhdistyksen (Joven) kokeissa Kontiolahdessa elokuun viimeisenä viikonloppuna, mutta minä onneton unohdin ilmottautua, ja nyt toivomme pääsevämme kokeeseen neljänneltä varasijalta.... No, mutta odotellessa voidaan treenata jo ylempien luokkien liikkeitä. Tuleva viikonloppu onkin vepentäyteinen, sillä vietämme se vepeleirillä Saarijärvellä. Vepekelit ainakin on kohdillaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti