keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Nome-kärpäsen puremana

Brunon kanssa on tavoitteena suorittaa taipparit ensi kesänä. Toivon pääseväni sen kanssa Pieksämäelle toukokuun lopulla. Kokeen järjestävän yhdistyksen jäsenet ovat etusijalla kokeeseen ja jäljelle jäävät paikat yleensä arvotaan. Uskoisin meidän olevan taipparivalmiita, jos vain mikään "satunnainen" tekijä, kuten vaikka jännitys, ei pilaa mahdollisuuksiamme. Nomekokeisiin osallistutaan sitten, kun aika on siihen kypsä.

Taipparitreeniä viime syksynä
Lumien sulaessa nomekärpänen on puraissut pahemman kerran, vai liekö syynä mukava treeniporukka ;) Pidettiin eilen illalla treenejä täällä meillä. Brunolle tehtiin melko pitkää eteenlähetystä muistipaikalle sekä kahta muistia, joista toiselle ei ollut näköyhteyttä. Työn Bruno teki todella mallikkaasti, palautukset olivat enemmän tai vähemmän roiskimista. Tähän kyllä sitten löysin syyn itsestäni, kun palkkasin Brunon noudoista pelkästään kehuilla. Viimeisen noudon palautus menikin sitten ihan plörinäksi, kun paluumatkalla Bruno muisti pihalla olevan hirven luun ja meni sitten palkkaamaan itse itsensä. Bruno hävisi talon taakse damin kanssa, ei totellut luoksetulokäskyä, vaan kävi vaihtamassa damin luuhun ja tuli sitten iloisesti häntä heiluen luu suussa luokse. Käytiin sitten osittain yhdessä tuumin hakemassa damikin talteen.

Ihmetytti kovasti Brunon käytös, kun muutoin treeni oli mennyt niin hyvin. Mutta peiliinhän sitä sai taas tälläkin kertaa katsoa! Brunon viesti minulle oli hyvinkin selvä: palkkaa työstä pitäs saada ja työrupeama oli liian pitkä. Tuli taas ahnehdittua.

"Eihän se yhteiskunta pyöri sillä tavalla, että tehdystä työstä ei saa palkkaa"
Nyt otimme työn alle lähipillityksen ja pysäyttämisen opettamisen. Lisäksi treenataan käteen palautus varmemmaksi ja vahvistetaan luoksetuloa kovassa häiriössä. Loppuun vielä "home made" video siitä, miten lähdin Brunolle lähipillitystä opettamaan:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti