Heikin nometreeneissä: pienestä kiinni!

Koko talvi on Brunon kanssa harjoiteltu palautuksia erilaisilla esineillä ja edelliseltä Heikin nomekerralta saatiin kotiläksyksi palautus käteen. Palautusta on nyt 2,5 kuukautta harjoiteltu dameilla ja luulin, että me osataan... mutta meidän räpeltäminen näytti siltä, ihan kuin mitään ei olisi asian eteen tehty koko aikana! Ja taas mietintämyssy päähän ja tuumailemaan, että mikä meni pieleen.

• käteen palautus ei ole vielä yleistynyt kotimetsää kauemmaksi ---- lisää harjoitusta eri paikoissa ja suuremmissa häiriöissä
• minun jännittäminen! Siis oikeesti tyhmää jännittää, kun porukka alkaa olla jo ihan tuttua ja Heikkikin on tosi rento tyyppi, mutta minkäs itselleen mahtaa. En edes tiedä, mikä jännittää, mutta minun jännittäminen vaikuttaa heti Brunoon.Se ikäänkuin käy varovaiseksi minun lähellä eikä tarjoa damia minulle vaan painaa päänsä alas ja tiputtelee damit jalkoihin. Rauhoittelevia eleitä kenties?
• Ehkä pitäisi ottaa muutama käteen palauttaminen pohjalle ennen noutotehtäviä esim. kantamisharjoituksen kautta siis tarkistaa, että käteen palautus on yleistynyt myös uuteen treeniympäristöön
• Heikin neuvo oli vaatia käytöstä koiralta ja olla itse topakampi
• palkkausta mietittiin yhdessä ja Brunolle palautusintoa saisi varmasti lisää vauhtinoudolla. Pitää vaan tarkkailla, että ei mene kierrokset yli.

Heikki Nevalainen

 Palautuksessa olevat puutteet jäivät päällimmäisenä mieleen, mutta oli meidän treeni muutakin...

Treenit aloiteltiin pellolla yksi koirakko kerrallaan. Brunolla otettiin markkeerauksia ja yritettiin niissä saada palautukset sujumaan. Tässä kohtaa jännitys oli kovimmillaan enkä suorastaan muista harjoituksista muuta kuin pieleen menneet palautukset. Treenikaveri Pia Takkunen otti kuvia.

Siitä se lähtee... Heikin markkeerausheitot ON korkeita!

Palautusvauhti on jees!

Tähän asti vielä homma toimii....

Kokeillaan toimiiko kyykistyminen, ei toiminut

Tässä kuvassa näkyy Brunon "lepyttely", kun mamma on niin outo

Damikierroksen jälkeen Heikki kaivoi riistat esiin. Brunolle hän vei sokkona riistoja pitkin peltoa ja lähdimme yhdessä koiran kanssa pellolle kävelemään antamatta Brunolle mitään käskyä. Heikki halusi tällä nähdä, miten Bruno toimii riistan kanssa vapaana ollessa. Bruno nosti riistat spontaanisti ja lähti tuomaan minulle. Palauttaessa Bruno käänteli päätään puolelta toiselle vilkuillen sivuilleen.

Heikin mukaan Bruno vähän leikkii riistalla palauttaessaan sitä. Leikkimistä riistalla lähdettiin korjaamaan niin, että heti, jos Bruno alkoi palautuksessa katsella sivulle tai oli aikeissa vaihtaa suuntaa, niin käskin sen painokkaasti luokse. Tämä kyllä toimi ja leikkiminen loppui ainakin tässä treenissä.

Käteen palauttamiseen kokeiltiin vaatimista. Olen opettanut Brunolle pitämiseen "tuo" käskyn ja sitä toistelin samalla kun otin hitaasti askelia taaksepäin. Tämä toimi muutamia kertoja, mutta sitten riistat alkoivat tipahdella ennen aikojaan.

Vaatiminen tekee mielestäni palautuksesta negatiivista ja "raskasta". Mielummin opetan Brunolle käteen palautuksen positiivisesti vahvistamalla. Pitää edelleen siis vahvistaa käsikohdetta ja alkaa käyttää vauhtinoutoa käteen tulevien palautusten palkkana. Mutta palkkauksen kriteeri pitää kyllä miettiä tarkkaan, koska siinä voin mielestäni jo "vaatiakin" kun olen käteen palautuksen Brunolle opettanut. Palkka siis vain käteen asti tulevista palautuksista. Myös pitoharjoitukset otetaan mukaan ohjelmaan.

Toisella riistakierroksella Heikki kävi metsään tekemässä hakuruudun. Menin metsän laitaan Brunon kanssa odottamaan ja laukauksen kuultuani lähetin Brunon noutamaan. Bruno teki loistavaa hakua, nosti kaiken sortin riistat spontaanisti ja palautti minulle.

Bruno sai Heikiltä kehuja hakutyöstä. Heikin mukaan, meillä on homma vain "ihan pienestä kiinni" (1-3 metristä), ja sen eteen tehdään nyt töitä, että saadaan viimeiset metrit kurottua umpeen! Taippareihin Heikki rohkaisi osallistumaan ja antoi hyviä vinkkejä, kuinka palautukset kannattaa hoitaa. Koiran työskentelystä taippari ei Heikin mukaan jää kiinni!

Korva tarkkana kuunnellaan Heikin neuvoja

Tehtiin vielä toinen setti hakuruutua, ja sen päätteeksi kokeilin vielä kanto- ja palautusharjoitusta Heikin ohjeiden mukaan riistalla. Brunolla alkoi kuitenkin jo paukut olla käytetty, eikä se enää lämmennyt kantoharjoitteluun. Koska olin ymmärtänyt harjoituksen idean, niin emme lähteneet enää väkisin kantamista ääntämään. Otimme Brunolle vielä muutaman noudon hakuruudusta, että saisimme koiralle mukavan lopetuksen treenille. Saatiin Heikiltä "matkaevääksi" yksi varis, jolla jatkamme harjoittelua kotona.

Bruno on edelleen eilisestä melko uupunut, joten tänään ei vielä kaiveltu tirppaa pakkasesta. Lepäilkööt tämän päivän ja ehkä vielä huomisenkin. Tehdään ylihuomenna jotain pientä damilla ja sitten jos palautukset toimii, niin sulatellaan tirppa viikonlopun treeneihin.